Et ole väsynyt, koska teet liikaa

Et ole väsynyt, koska teet liikaa – olet väsynyt, koska olet sirpaloitunut liian moniin identiteetteihin

Väsymys, se hiipii ihon alle näkymättömästi. Se ei aina ilmoita itsestään suurena romahduksena, vaan valuu vähitellen arkeen kuin huomaamaton sumu. Aamuisin on vaikea nousta, ajatus ei kulje kirkkaasti, ilo ei tunnu aidosti sydämessä. Ehkä uskot, että olet vain tehnyt liikaa, ehkä ajattelet, että seuraava loma tai parempi unirytmi ratkaisee kaiken. Mutta entä jos kyse ei ole tekemisen määrästä? Entä jos kyse onkin siitä, että olet hajonnut, ei fyysisesti, vaan sisäisesti, koska olet sirpaloitunut liian moneen suuntaan.

Kun elämä muuttuu näyttämöksi

Meistä moni elää arkea, jossa vaihdamme roolia kuin näyttelijät näyttämöllä. Yksi versio itsestä töissä, toinen kotona, kolmas parisuhteessa, neljäs ystävien kanssa. Jokaisella roolilla on omat repliikkinsä ja odotuksensa. Työroolissa olet pätevä, tehokas, aikaansaava. Perheessä sinulta odotetaan läsnäoloa, huolenpitoa ja vastuuta. Ystävänä olet kuunteleva, tukea antava, se joka ymmärtää. Puolisona ehkä kannat tunnetasolla enemmän kuin jaksat, mutta itsesi äärelle et juuri koskaan pysähdy.

Vuosien myötä nämä roolit alkavat elää omaa elämäänsä. Ne määrittävät, miten puhut, miten liikut, miten tunnet ja ennen pitkää unohdat, kuka oikeastaan olet kaikkien niiden takana. Todellinen itsesi jää taka-alalle, kun et ehdi enää pysähtyä sen äärelle.

Väsymyksen todellinen juurisyy

Väsymys ei ole pelkkää fyysistä uupumusta, se on merkki siitä, että olet sisäisesti ylikuormittunut ja kannat liikaa vastuuta, liikaa odotuksia, liikaa rooleja, ilman tilaa olla vain sinä. Ilman tarvetta selittää, miellyttää tai todistaa mitään. Se on myös merkki siitä, että elät enemmän ulkoa ohjautuen kuin sisältä käsin. Kun katseesi on jatkuvasti siinä, mitä muut tarvitsevat, haluavat tai odottavat, omat tarpeesi alkavat hiljalleen hämärtyä. Ehkä jopa ajattelet, ettei sinulla ole oikeutta pysähtyä. Tai ettet edes tiedä, mitä haluaisit, jos saisit päättää täysin vapaasti.

Sirpaleisuus ei ole heikkous – se on viesti

Moni meistä on opetettu suorittamaan, auttamaan, olemaan reipas ja mukautumaan. Olemme rakentaneet identiteettiämme sen ympärille, että kelpaamme kun osaamme, jaksamme ja huolehdimme. Tämän vuoksi hajanaisuus ei ole sattumaa, se on sopeutumisen seuraus. Mutta mitä tapahtuu, kun olet vuosia ollut kaikkea kaikille ja yhtäkkiä et enää jaksa?

Keho alkaa puhua:
– Et jaksa enää innostua asioista, jotka ennen sytyttivät.
– Ajatukset kiertävät kehää, etkä löydä suuntaa.
– Kaipaat rauhaa, muttet osaa ottaa sitä vastaan.
– Sisällä on tunne, että olet etäällä itsestäsi.

Tämä ei tarkoita, että sinussa olisi mitään vialla. Se tarkoittaa, että on aika palata kotiin – itseesi.

Paluu eheyteen on todellinen lepo

Todellinen palautuminen ei ala viikonlopusta, lomasta tai kylpylästä, vaikka ne voivat toki auttaa hetkellisesti. Todellinen palautuminen alkaa uudelleenintegraatiosta: siitä, että alat kokoamaan sirpaleita yhteen ja palaamaan siihen, kuka sinä oikeasti olet ilman rooleja. Se vaatii rehellisyyttä ja lempeyttä. Rohkeutta pysähtyä ja kohdata se sisäinen ääni, joka on ehkä ollut hiljaa jo pitkään. Se voi olla pieniä, mutta mullistavia valintoja. Et vastaa enää kaikkeen heti, et selitä itseäsi, vaan seisot omien tunteidesi takana, vetäydyt kun tarvitset tilaa, ilman syyllisyyttä ja alat kysyä itseltäsi: Miltä minusta oikeasti tuntuu? Mitä minä tarvitsen tänään?

Kun lakkaat olemasta muille – alat olla itsellesi

Kysymys ei ole siitä, ettetkö saisi olla äiti, puoliso, ystävä, hoitaja tai auttaja. Kysymys on siitä, kuka sinä olet ennen näitä rooleja ja kuinka paljon elämäsi rakentuu sen varaan, että olet muille jotain, mutta et enää itsellesi mitään. Ehkä juuri nyt sinun tärkein tehtäväsi ei ole jaksaa paremmin tai tehdä enemmän vaan muistaa itsesi. Palauttaa se, joka olet aina ollut kaikkien roolipukujen alla.

Kuka sinä olet, kun mikään ei sido?

Pysähdy hetkeksi tämän kysymyksen äärelle: Kuka sinä olet, kun kukaan ei pyydä sinua olemaan mitään muuta kuin sinä? Kun ei tarvitse miellyttää, kantaa vastuuta, vastata odotuksiin. Kun saa vain olla, hengittää, kuunnella ja tuntea. Ehkä silloin huomaat, että väsymyksesi ei johdu siitä, että olet heikko, se johtuu siitä, että olet ollut liian pitkään vahva tavalla, joka hajottaa.

Tämä on kutsu

Tämä on kutsu palaamaan itseesi. Ei uuden roolin tai suorituksen kautta, vaan pois kaikista rooleista. Lempeästi, hiljaisesti, mutta päättäväisesti, koska sinä et ole täällä täyttääksesi kaikkien toiveita. Sinä olet täällä elääksesi oman totuutesi ja siinä totuudessa on lepo, voima ja eheys.

Jos tämä resonoi sinussa, olet oikeassa paikassa. NeuroMuutos™-työskentelyssä palaamme yhdessä siihen, kuka sinä todella olet, ilman naamioita ja rooleja. Tämän blogin tarkoitus ei ole antaa sinulle lisää tehtävää. Sen tarkoitus on antaa sinulle lupa pysähtyä. Sinä saat olla väsynyt ja sinä saat palata kotiin itseesi.

Mikäli tunnistit itsesi tästä tekstistä, tiedä että et ole yksin ja ennen kaikkea: sinulle on olemassa tie takaisin itseesi.

Ota ensimmäinen askel kohti eheämpää, aidompaa ja kevyempää elämää ja
varaa aika NeuroMuutos™-valmennukseen tai lue lisää, miten työskentely kanssani voi tukea sinua juuri siinä kohdassa, missä nyt olet.

Ajanvaraukseen tästä: https://booksalon.fi/tmi-susanna-ihalainen

Lue lisää täältä: https://www.neuromuutos.fi/