Mielenterveysongelmien määrä on kasvanut voimakkaasti ympäri maailmaa jo pitkään. Ahdistus, masennus, uupumus, unettomuus ja erilaiset psyykkiset oireet koskettavat yhä useampia ihmisiä — myös nuoria.
Samaan aikaan maailma ei ole muuttunut rauhallisemmaksi. Ihmiset nukkuvat vähemmän, palautuvat huonommin. Elävät jatkuvassa ärsyketulvassa, kantavat enemmän epävarmuutta kuin ennen. Ovat tavoitettavissa lähes koko ajan ja monen hermosto käy jatkuvasti ylikierroksilla. Silti mielenterveydestä puhutaan edelleen usein lähes pelkästään psykologian kautta. Mutta entä jos yksi tärkeä näkökulma puuttuu edelleen keskustelusta?
Voiko pitkäaikainen kuormitus vaikuttaa myös aivojen energiaan?
Viime vuosina maailmalla on noussut yhä enemmän keskustelua niin sanotusta metabolisesta näkökulmasta mielenterveyteen.
Ajatus on yksinkertainen mutta samalla hyvin mullistava: entä jos osa mielenterveysongelmista liittyy myös siihen, miten aivot tuottavat ja käyttävät energiaa? Kun moni kuulee sanan ”metabolia”, mieleen tulee painonhallinta tai kalorien kulutus. Todellisuudessa metabolia tarkoittaa paljon enemmän. Se tarkoittaa koko elimistön energiantuotantoa ja säätelyä. Aivot tarvitsevat valtavan määrän energiaa toimiakseen normaalisti. Keskittyminen, stressinsäätely, mieliala, palautuminen, impulssikontrolli, uni, tunteiden säätely. Kaikki nämä vaativat toimivaa energiantuotantoa. Jos elimistö käy jatkuvasti ylikuormituksella, myös nämä järjestelmät voivat alkaa oireilla.
Stressi ei ehkä olekaan vain ”henkinen tunne”
Ihmisen stressijärjestelmä on suunniteltu lyhytaikaisia uhkatilanteita varten.
Ongelma on se, että nykyihminen elää usein kuukausia tai jopa vuosia tilassa, jossa elimistö ei koskaan täysin palaudu. Uni jää vajaaksi, hermosto käy ylikierroksilla, palautuminen heikkenee. Stressihormonien säätely voi muuttua, tulehdustilat voivat lisääntyä. Verensokerin säätely voi häiriintyä ja juuri tästä syystä monet tutkijat ovat alkaneet kysyä: mitä pitkäaikainen kuormitus tekee aivojen energiantuotannolle? Tätä yhteyttä tutkitaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin.
Trauma ei välttämättä jää vain mieleen
Trauma mielletään usein asiaksi, joka liittyy ajatuksiin, tunteisiin tai muistoihin, mutta pitkäaikainen traumaattinen kuormitus voi näkyä myös biologisesti.
Ihminen voi elää jatkuvassa varuillaan olon tilassa niin pitkään, että hermosto alkaa pitää sitä normaalina. Kun elimistö pysyy vuosia selviytymistilassa, vaikutukset eivät välttämättä jää vain ”mielen alueelle”.
Pitkittynyt kuormitus voi vaikuttaa esimerkiksi:
- autonomiseen hermostoon
- uneen
- stressihormonien säätelyyn
- palautumiseen
- tulehdustasoihin
- verensokeriin
- sekä mahdollisesti myös aivojen energiantuotantoon
Juuri tästä syystä osa tutkijoista uskoo, että biologinen kuormitus voi olla yksi aliarvioiduimmista tekijöistä mielenterveyskeskustelussa.
Onko mielenterveys vain välittäjäainekysymys?
Pitkään mielenterveysongelmia selitettiin ennen kaikkea aivojen välittäjäaineiden kautta.
Moni on kuullut väitteen, että masennus johtuu serotoniinin puutteesta. Vaikka serotoniinilla on tärkeä tehtävä aivojen toiminnassa, nykyinen tutkimus ei tue ajatusta siitä, että mielenterveysongelmat voitaisiin selittää pelkästään yhden välittäjäaineen määrällä. Kuva näyttää olevan huomattavasti monimutkaisempi.
Yhä useampi tutkija tarkastelee nykyään myös sitä, mitä tapahtuu aivojen energiantuotannolle, hermoston säätelylle ja koko elimistön kuormitukselle. Toisin sanoen kysymys ei ole enää pelkästään siitä, kuinka paljon jotakin välittäjäainetta aivoissa on. Kysymys voi olla myös siitä, kuinka hyvin aivot kykenevät tuottamaan ja käyttämään energiaa. Juuri tähän pitkäaikainen stressi, trauma, univaje ja biologinen kuormitus saattavat vaikuttaa.
Miksi tästä puhutaan juuri nyt?
Koska samaan aikaan lisääntyvät:
- krooninen stressi
- unihäiriöt
- jatkuva ylikuormitus
- metabolinen oireilu
- vähäinen palautuminen
- psyykkinen oireilu
- jatkuva digitaalinen kuormitus
Yhä useampi tutkija pitää mahdollisena, etteivät nämä ilmiöt ole täysin irrallisia toisistaan.
Juuri siksi mielenterveyttä tarkastellaan nyt yhä enemmän myös hermoston, stressijärjestelmän, tulehduksen ja aivojen energiantuotannon näkökulmasta. Kyse ei ole siitä, että mielenterveys selittyisi yhdellä tekijällä. Kyse on enemmänkin siitä, että kuva voi olla paljon laajempi kuin pitkään ajateltiin.
Tämä ei ole yksinkertainen kysymys
On tärkeää sanoa tämä suoraan: mielenterveysongelmat eivät synny yhdestä asiasta.
Trauma, elämäntilanteet, ihmissuhteet, psykologia, hermosto, uni, ympäristö, biologinen kuormitus ja elämäntavat vaikuttavat kaikki kokonaisuuteen. Ehkä yksi ongelma on ollut juuri se, että näitä asioita on liian pitkään tarkasteltu toisistaan irrallisina. Aivot ovat biologinen elin, miksi niiden energiantuotannolla ei olisi merkitystä myös mielenterveyteen?
Kysymys, jota ei ehkä voida enää ohittaa
Ehkä tärkein kysymys ei enää ole se, vaikuttaako pitkäaikainen kuormitus ihmiseen. Se vaikuttaa. Ehkä tärkeämpi kysymys on tämä: kuinka paljon nykyinen elämäntapa kuormittaa ihmisen biologista järjestelmää tavalla, jota emme ole vielä täysin ymmärtäneet?
Koska stressi, trauma ja jatkuva ylikuormitus vaikuttavat myös aivojen energiantuotantoon, mielenterveyskeskustelu voi tulevaisuudessa näyttää hyvin erilaiselta kuin tähän asti.
Haluatko tutustua NeuroMuutos™-ajatteluun tarkemmin?
Lue lisää työskentelytavastani: https://www.neuromuutos.fi/
Kirjoittamani e-kirjat löydät täältä: https://payhip.com/NeuroMuutos
Tämän blogin tarkoitus on tarjota uusia näkökulmia, ei tarjota yksilöllistä terveydenhuollon arviota tai hoitoa.
Previous Post